Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Tiina Seppälä – ”Loppi menestyy vain yhteistyötä tekemällä”

Tiina Seppälä on noussut jo 31-vuotiaana yhdeksi Lopen kunnan kokeneimmaksi kuntapäättäjäksi. Päättyvällä kaudella Seppälä on toiminut kunnanhallituksen varapuheenjohtajana ja lukuisissa keskeisissä työryhmissä ja selvitysryhmissä. Vuodet ovat tehneetkin Seppälästä suurempiin linjoihin ja vahvasti tulevaisuuteen orientoituneen päättäjän, mutta nuorelta perheenäidiltä löytyy myös aikaa pienemmille Lopen asioille.

– En nostaisi mitään yksittäistä aihetta yli muiden. Kaksi valtuustokautta on opettanut sen, että yhtä asiaa ajaessa käy kyllä aika pitkäksi – suurin osa päätettävistä asioista kun on jotain ihan muuta, ja laajasti täytyy olla valmis perehtymään ja päättämään asioista. On isoja asioita, ja sitten on niitä niin pieniä, ettei niitä esityslistoilla näy, pohtii Tiina Seppälä, mutta sanoo, että kyläkoulut, elävä maaseutu ja lapsiperheiden asiat ovat säilyneet lähellä sydäntä.

Kylien vahva puolustaja

Tiina Seppälä on tullut Lopella tutuksi taajamien asioiden lisäksi myös vahvana kyläkoulujen ja kylien puolustajana. Seppälän aloitteesta kunta käynnisti kyläkäräjät eli keskusteluyhteyden kylätoimikuntien ja kunnan välille. Aikanaan Tiina oli myös puuhanaisena laittamassa pystyyn oman kotikylän Pilpalan tonttimarkkinoita ja tänään kylän koulu voikin paremmin kuin miesmuistiin.

– Meillä on nyt hyvä ja elinvoimainen kouluverkko. Lupaus jatkossakin on, että kylille ja kyläkouluille annamme työrauhan ja koulurauhan. Kuntamme on niin suuri, että pienten jopa alle kuusi vuotiaiden lasten kuljettaminen taajamiin ei olisi kenenkään kannalta reilua.

Nyt kun taajamakoulut ja eskaritalot on saatu kuntoon Tiina Seppälä haluaakin kehittää seuraavaksi kyläkouluja. Länsi-Lopen koulu saakin tänä vuonna uuden katon ja lisää ikää, mutta panostuksia pitää saada myös luokkahuoneisiin.

-Digiloikka tapahtuu meillä kaikissa kouluissa, myös täällä kylissä ja siihen täytyy nyt olla valmis panostamaan. Meidän tulee kehittää nettiyhteyksiä haja-asutusalueille ja samalla parantaa myös kyläkoulujen teknistä puolta.
Pian 300 vuotta Pelto-Seppälänmäellä

Tiina Seppälästä voi varmasti puhua jo paljasjalkaisena loppilaisena. Sama Seppälän suku on asunut tutulla kotimäellä Pilpalan Hunsalassa ainakin vuodesta 1722 lähtien. Tänään maatilaa pyörittävät Tiinan vanhemmat Anne ja Ari Seppälä, mutta koko ajan enemmän vastuuta siirtyy tilan nuorille Tiinalle ja Tommi-veljelle.

– Oma perheeni kasvaa nyt täällä tutulla paikalla. Avomies ja kaksi tyttöä kuuluvat omaan perheeseen, mutta olemme läheisesti tekemisissä myös isovanhempien kanssa.

Tiina on tällä hetkellä vanhempainvapaalla hoitaen 3- ja alle 1-vuotiaita tyttäriään, mutta samaan aikaan nuori äiti on viimeistellyt maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan maisteriopintojaan Helsingin Yliopistoon. Suomalainen ruoka ja lähiruoka ovat tärkeässä roolissa ja kotitilalleen Tiina on ollut mukana perustamassa myös Pelto-Seppälän Lihapuodin. Hevostallilla vietetään sitä omaa aikaa ja kunnallispolitiikan lisäksi harrastuksiin kuuluu Lopen MTK:n sihteerin työt.
Kunta-asioiden moniosaaja

Politiikkaan Tiina Seppälä tuli jo 10 vuotta sitten aloittaessaan poliittisen avustajan työt eduskunnassa. Valtuutettuna Tiina on toiminut jo yli kahdeksan vuotta mm. vapaa-aikalautakunnan puheenjohtajana ja nyt  kunnanhallituksen varapuheenjohtajana ja kh:n edustajana mm. Kasvatus- ja koulutuslautakunnassa ja Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa. Myös henkilöstöasioissa Seppälä on ollut vahvasti mukana toimien mm. Yhteistyötoimikunnassa ja Henkilöstöasiantoimikunnassa ja lisäksi vielä lautamiehenä Hyvinkään käräjäoikeudessa. Seppälä onkin päättyvällä kaudella ollut ylivoimaisesti työllistetyin kuntapoliitikko Lopella.

– Olen aina tottunut maatilallamme tekemään. Ehkä se näkyy tässäkin. Vastuuta olen saanut ja tykännyt tehdä paljon.

Seppälä uskoo, että Loppi pärjää jatkossakin hyvällä yhteistyöllä. Missään toisessa maalaiskunnassa ei yhdisty samalla tavalla sijainti, luonnonläheinen asuminen ja kilpailukykyiset palvelut.

– Karkkila mainosti itseään joskus Ihmisen kokoinen kaupunki-sloganilla, ja mielestäni Loppi pääsee tuohon samaan, joskin vielä monipuolisemmalla kylä- ja taajamarakenteella.

Seppälä on valmis uudistamaankin Loppea, mutta muutos ei ole itseisarvo ja sen pitää aina tuoda myös jotain parempaa.

– Kyllä kaikkien uudistusten täytyy lähteä aina kuntalaisista.

Seppälä haluaakin, että Lopella otetaan palveluiden käyttäjät ja kunnan henkilökunta entistä paremmin mukaan kehittämään toimintaa.

– Esimerkiksi kouluilla opettajien, vanhempien ja erityisesti oppilaiden mielipiteen pitäisi kuulua niissä päätöksissä, jotka kuuluvat jokapäiväiseen arkeen. Ja tämän saman pitäisi mennä läpi kuntakentän.

– Myös jokaisella kuntalaisella pitäisi olla helppo ja yksinkertainen tapa kertoa idea, tehdä ehdotus tai antaa palautetta. Eikä riitä, että tähän on mahdollisuus, vaan että näillä on jotain vaikutustakin.

Perushyvää arkea ja kotiseutuylpeyttä

Seppälä haluaa olla kehittämässä jatkossakin lapsiperheiden palveluita.

– Sellaista perushyvää arkea Lopella. Ei tarvita mitään luksusta, vaan ihan toimivia palveluita. Perheiden valinnanmahdollisuuksiin panostaisin ihan varhaiskasvatuksesta lähtien. Laadukkaan päivähoidon rinnalle tarvitaan perhepäivähoitoa ja avointa varhaiskasvatusta, unohtamatta Loppilisää. Myös päivähoidon tuntiperusteinen maksu pitää ottaa Lopella käyttöön.

Vaikka Tiina Seppälä on ollut pitkään jo keskeisesti myös vastuussa Lopen asioiden hoidosta niin siitä huolimatta hän uskaltaa sanoa, että kyllä Lopella monet asiat on varsin hyvin.

– Joskus tuntuu, että sellainen positiivinen kotiseutuylpeys on meillä hieman hukassa. Tuntuu välillä olevan vaikea havaita sitä mitä meillä on. Usein muualta muuttaneet joutuvat sanomaan meille, että täällä on muuten tuo ja tuo hyvin – kun me lähinnä keskitymme voivottelemaan, että voisi olla tuokin paremmin.

Haastattelun aikana Tiina Seppälä on laittanut yhden tallinsa hevosista valmiiksi. Tintti hyppää kevyesti Talousmamsellin selkään ja pian kaksikko laukkaa vanhaa ratapohjaa kauniissa auringonpaisteessa.

– Eihän tätä voi kokea ratikassa tai aamuruuhkissa, naurahtaa Tiina.