Jarkko Mikkola, teknikko ja yrittäjä Topenolta ”Taarin Autosta Suomen huipulle”

Topenolainen Jarkko Mikkola on taustaltaan kauppiassukua, mutta mies tunnetaan ennen muuta osaamisestaan autojen parissa. Aikanaan työura alkoi jo 15-vuotiaana Taarin Autosta autonkorjaajana ja tänään Jarkko on töissä SE Mäkisellä teknisenä asiantuntijana. Päivätöiden lisäksi oma yritys Jarkolla on ollut vuodesta 1999 ja toimintaa on ollut sen mitä on ehtinyt. Nykyisin yritystoiminta keskittyy lähinnä tekniseen suunnitteluun ja vianetsintään. Kokemusta on runsaasti erilaisten projektien johtamisesta, prosessien suunnittelusta, laadusta ja ympäristöasioista. Harrastus ja melkein puolityötä on lisäksi Rallicross-tiimi jonka Jarkko perusti Peter Heleniuksen ja Mikko Karppisen kanssa 2010.

– Työ ja harrastukset ovat tällä hetkellä vahvasti autojen parissa ja vaikka ne vievätkin ympäri Suomea niin kotipesä on pysynyt tiukasti täällä Lopen Topenolla, kertoo Jarkko Mikkola, 41. Tuttua kyläkoulua käy myös Jarkon 10-vuotias poika, edellisten sukupolvien jalanjäljissä.

Taarin Autosta työura vei jatko-opiskelujen jälkeen työnjohtajaksi Hyvinkään Autokuvioon ja sieltä Mestarimekaanikko -kilpailun voiton siivittämänä Volkswagenin tuoteteknisen erikoiskorjaamon asiantuntijaksi. Erikoiskorjaamolta Jarkko jäi vuodeksi hoitovapaalle ja ura jatkuikin lopulta autojen varustelun ja virittelyn parissa. Aluksi König Oy:ssä joka on autojen yksilöintiin erikoistunut korkean laadun yritys ja vuodesta 2009 alkaen SE Mäkisellä joka on Suomen suurin uusien autojen varustelukeskus Vantaalla.

Harrastuksissa on vapaat kädet laajentaa omaa osaamista

Jos autoja tehdään päivällä niin niitä Jarkko Mikkola tykkää tehdä myös vapaa-ajallaankin. Jarkko toimii oman rallicross-tiiminsä tallipäällikkönä. Flying Low Motorsport eroaa valtavirrasta ennakkoluulottomilla asenteilla ja teknisillä ratkaisuilla. Autona on tiimin itsensä suunnittelema ja rakentama VW Scirocco. Kilpailumenestyksen lisäksi tavoitteena on nostaa koko lajin huomioarvoa ja esitellä suomalaista huippuosaamista.

– Tiimi perustettiin kokeellisen kilpa-auto-projektin ympärille ja siitä homma lähti hieman rönsyilemään käytännössä kaikkeen mikä jotenkin voidaan yhdistää kilpa-autoiluun. Nykyisin FLM nauttii laajaa arvostusta ja näkyvyyttä. Tiimin kuljettajina toimivat 500-kerhoa edustava Petsku ja Lopen UA:ta edustava endurolegenda Juha Salminen.

Kotiseuturakkaudesta Topeno-Ourajokeen

Jarkko Mikkola on vahva tekijä työelämässä ja autourheilupiireissä, mutta vapaa-aikaansa mies viettää mielellään kotikylässään Topenolla.

– Olen Topenon- Ourajoen kyläyhdistyksessä varapuheenjohtajana ja mukana Länsi-Lopen koulun vanhempaintoimikunnassa. Meidän tulisi Lopella hyödyntää nämä upeat kyläkoulut voimavarana ja mainosvalttina. Tällaisia kouluja ei enää monessa paikassa ole kun ne on suuruuden ekonomiaan uskoen lopetettu. Onneksi meillä näitä vielä on, niistä kannattaa pitää kiinni.

Loppi on jälkikasvulle hyvä ympäristö varttua. Kunta on sen kylät ja taajamat, joissa myös yhteisöllisyydelle on tilaa.

– Itse olen kokenut varsin hyväksi kehittyä portaittain kohti isompaa maailmaa. Topenon kyläkoulusta alkanut koulutaival päätyi teknilliseen kouluun Helsingin ydinkeskustassa. Pystyi keskittymään siihen, mikä milloinkin on ollut oleellista. Toki kaikessa on hyvät ja huonot puolensa, miten lie vaikuttanut lopputulokseen mutta itse olen tyytyväinen ja voin suositella.

Sijainti Lopella sopii myös monenlaiseen yrittämiseen ja tekemiseen. Valtaosa Suomesta on vain tunnin matkan päässä.

– Menestyminen maaseudulla vaatii kyllä poikkeuksellista nokkeluutta ja logistisia ratkaisuja, joita nykyään on kyllä hyvin tarjolla. Ei ole löytynyt mitään syytä muuttaa muualle vaikka työt ovatkin olleet pääosin pk-seudulla.

Koko Loppi elinvoimaisena

Jarkko Mikkola pitää tärkeänä, että Loppea kehitetään kokonaisuutena eikä vain yhtä taajamaa rakentaen.

– Kunta pitää kokonaisuutena saada pidettyä elinvoimaisena. Riittävien palvelujen olemassa oleminen on pystyttävä varmistamaan. Koulut, terveys- ja vanhustenpalvelut yms. peruspalvelut on turvattava.

– On luontaista että palvelut keskittyvät kuntakeskuksiin mutta palvelujen siirtyminen kauemmas saati kunnanrajojen ulkopuolelle aiheuttaa väistämättä sen että palvelujen heikkenemisen lisäksi kunta menettää tuloja, oli palvelujen tarjoaja sitten kunta itse tai yksityinen. Kunnan perustehtävä on varmistaa kuntalaisten hyvinvointi ja monipuoliset palvelut ovat iso osa sitä. Ei kunnan tarvitse kaikkea itse ylläpitää vaan esimerkiksi toiminnallaan varmistaa palveluiden tarjoajien mielenkiinto.

Jarkko toteaa, että suunnitelmien pitäisi kantaa paljon pidemmälle kuin vain elettävään vuoteen tai yhteen vaalikauteen.

– Pitkän linjan suunnitelmat ja kokonaiskuva tulevaisuuden suhteen ovat sellaisia asioita jotka vaatisivat mielestäni lisää huomiota. Helposti katsotaan liian lähelle omaa tekemistä ja tarkastellaan vain kuluvaa tai tulevaa vuotta. Toimintojen ulkoistaminen ja keskittäminen suurempiin yksiköihin saattaa vaikuttaa aluksi oikeinkin hyvältä idealta. Joissain tapauksissa näin onkin mutta usein lopputulos on hyvin kaukana tavoitteista ja paluu mahdotonta.

– Säästäminen on ollut useita vuosia päällimmäisenä joka saralla. Ainakin yrittäjän näkökulmasta tarve siihen syntyy kun jossain on mennyt pieleen. Käsittääkseni kunnan talous on nyt saatettu sellaiseen tilaan että on hyvä mahdollisuus panostaa kestävään kehitykseen joka toisi tehokkuutta, vakautta ja saa talouden elpymään entisestään.

Jarkko on tottunut työssään ja harrastuksissaan ratkaisemaan luovasti erilaisia ongelmia, joita on pidetty jopa ylipääsemättöminä. Luovuus, ennakkoluulottomuus ja asioiden katsominen laajasta näkökulmasta ovatkin Jarkon vahvuuksia. Niistä on varmasti hyötyä myös yhteisten asioiden hoitamisessa.

Jarkko haluaa antaa panostaan erityisesti kyläkoulujen ja niiden vaikutusalueiden kehittämiseen. Uusien elinvoimaa vahvistavien ideoiden eteenpäin viemisessä Jarkko lupaa olla palveluksessa.